Kokoa ja näköä löytyy

Paikoitellen taimet ovat muodostaneet 25-30 senttin korkuisia, reheviä kasvustoja.

Syysrypsin kylvö suoraan kynnökselle toi lisää mietittävää

Aina ei voi onnistua. Yksi suutin kylvökoneesta ei jostain syystä toiminut ja kylvöstä tuli juovikas. Muutenkin alkukehitys ja taimettuminen oli vähän eriaikaista. Pyörän kohdat taimettui nopeiten ja muualta sitten hyvinkin epätasaisesti.

Toinen ongelma liittyy saunakukkaan, jota on taimettunut turhan paljon. Siinä mielessä aluskasviksi kylvetty näyttää paljon paremmalta tässä vaiheessa, kun siellä ei ainakaan vielä saunakukkaa pahemmin näy.

Syysrypsin taimet kasvaneet puinnin jälkeen

Puinnin jälkeen taimet ovat alkaneet kasvaa ja vahvistua talven varalle.

Syysrypsi onnistui osalla pinta-alasta

Tiheä kasvusto haittasi syysrypsin kasvua. Noin 5 ha alalla syysrypsiä on niin tasaisesti, että jätän sen talvehtimaan talven yli. Menetelmä näyttää toimivan, kunhan pääkasvi ei ole liian varjostava.

Pienikin siemenmäärä riittää

Kylvettäessä siemen määräksi valittiin 5,5 kg/hehtaarille. Taimettumisen perusteella se olisi voinut olla pienempikin. Toisaalta alkaa tulla vastaan kylvökoneen levitystarkkuus. Katsotaan nyt vielä miten tasaisesti taimia lopulta nousee ylös.

Nyt ainakin tiheys näyttää riittävältä ja onhan sitten mahdollisuus vielä syksyllä tehdä vaikka harvennus, jos on liian tiheä kasvusto. Esimerkiksi äkeellä voisi koittaa hiljaa ajamalla harvennusta. Tärkeintä olisi antaa jokaiselle yksilölle riittävästi kasvutilaa, jotta se olisi riittävän vahva talvehtimiseen.

Syysrypsi taimella 15.8

Suoraan kynnökselle kylvöä suosi sää. Kosteutta on piisannut ja syysrypsin taimettuminen on onnistunut hyvin. Sateista huolimatta pellolla ei ole ollut lätäköitä, vaan vesi on hyvin imeytynyt muokkauskerrokseen.

Syysrypsin kylvö kasvustoon on toiminut

9.8.2008 syysrypsin taimet olivat vielä hyvä vointisia. Rehevimmissä kohdissa valoa olisi saanut olla enemmän, eli kasvusto oli liian tiheää aluskasville. Suuremmalla lohkolla tuholaisten syömäjälkiä ei ole ollut havaittavissa suuremmassa mitassa.

Toisella lohkolla tuholaiset ovat syöneet osan taimista. Ongelma näyttää olevan rehevimmässä kasvustossa, jossa varjostus oli suurinta. Lohkolla tehtiin lannoituskoe rakeisella Viljolla, josta erot kasvustossa johtuvat. Suojavilja onkin syytä jatkossa kylvää harvempana.

Kuohkea maa parantaa talvehtimista

Kylvön jälkeen maa on hyvin ilmavaa ja kuohkeaa. Kylvön jälkeen 8.8 tullut 22 mm vesisade varmistaa syysrypsin taimettumisen.

Syysrypsin kylvö 6.8.2008

Suoraan kynnökselle kylvettäessä maa jää ilmavaksi ja pystyy läpäisemään suuremmankin sateen. Myös talvella huokoinen maa ei jäädy niin helposti umpijäähän, vaan läpäisee vettä tiivistä maata paremmin. Rikkaäkeen päällä olevalla kylvökoneella kylvettäessä ainoat traktorinpyörän jäljet tulee 8 metrin välein. Piikeillä kevyesti mullataan siemenet. Toimenpide onnistuu kylvökoneellakin, mutta tallausta tulee silloin enemmän. Syysrukiin kylvössä menetelmä on toiminut hyvin normaalilla kylvökoneella.

Kyntö 6.8.2008

Hietasavella kyntö onnistuu siten, että pellon pinta jää tasaiseksi, hiljaa ajamalla saa pienet harjat aikaan. Silloin kun kultivointi syvyys on n. 15 cm ja kyntö n. 17 cm ei kokkareiden koko kasva liian isoksi. Mitä enemmän otetaan muokkaamatonta maata kynnössä mukaan, niin sen suuremmat kokkareet nousee ylös. Tosin muokkauskerroksen pohjasta käännettävä maa on myös kosteampaa ja antaa itämiselle edellytykset, jos ei sadetta tule.

Syysrypsilohkon kultivointi 6.8.2008

Viherlannoituslohkoa on kultivoitu kahteen kertaan ja lietteen levityksen jälkeen äestetty kertaalleen. Vajaassa kuukaudessa nurmi on kuivahtanut ja näkyy pinnalla siellä täällä. Ennen kultivointia nurmi pitää ajaa maata myöten nurin. Ensimmäinen kultivointi tehdään matalaan, jottei tule liian isoja paakkuja, etenkin multaisemmilla lohkoilla. Seuraavilla kerroilla syvyyttä lisätään. Kultivaattorin pitää olla sellainen, että se leikkaa kasvuston irti koko alalta.

Tavataan Farmarissa 31.7 - 3.8

Olen ProAgrian luomuosastolla tavattavissa Farmari-näyttelyn ajan. Tervetuloa keskustelemaan koejärjestelyistä ja tähän mennessä saaduista tuloksista.

Silmäys muille lohkoille 19.7

Syysruis näyttää pellonlaidalta ihan hyvältä. Myöhäisestä kylvöstä johtuen kasvusto on harva ja pieniä talvehtimis ongelmiakin oli.

Saunakukka ei ole kuitenkaan iskenyt, vaan kasvusto on puhdasta ja tähkä reilun kokoinen. Keväällä rikkaäkeellä on lohkolle kylvetty apila-timotei aluskasviksi.

Silmäys muille lohkoille 19.7

Ensimmäiset oireet suklaalaikusta ja harmaahomeesta ovat nähtävissä. Toivottavasti ilmat muuttuvat kuiviksi, jolloin kasvu jatkuisi pitempään. Satoa ehtii vielä muodostua vielä ihan kohtalaisesti, ennen kuin lehdet lakastuvat. Toinen pienempi lohko on vielä taudeista puhdas.

Pavulle on ollut tyypillistä, että jossain vaiheessa kasvu pysähtyy tautien takia. Se on pakkotuleennuttaa kasvuston ja puinti on sitten helpompaa. Tervekasvusto jatkaisi kasvua pitkälle syksyyn ja puitaessa kasvustossa olisi kaikkia kehitysvaiheita, valmiista pavuista kukintaan.

Silmäys muille lohkoille 19.7

Härkäpapu on hyötynyt kosteasta kesästä. Kasvustot ovat hyvät, liiankin rehevät. Suurimmalla lohkolla ohdake alkaa vaivata lohkon toisella, multaisemmalla reunalla.

Yksivuotinen viherlannoitusnurmi ja syysruis eivät olleet riittävän tehokas keino ohdakkeen torjunnassa. Tilalla käytetään yleensä 2-vuotisia nurmia, mutta aina välillä tulee tilanteita, jolloin on tarvetta kokeilla erilaisia viljelykiertoja.

Silmäys muille lohkoille 19.7

Aukkopaikoissa, kuten sähkötolpan juuressa syysrypsi on kehittynyt jo parikymmen senttiseksi. Varjostus vaikutta selvästi syysrypsin kehitykseen

Kasvustossa syysrypsi on hädin tuskin kymmensenttinen. Peltoaukealla, jossa rypsiä viljellään säännöllisesti ei ole vielä esiintynyt tuholaisongelmaa.

Harjula lohkolla tuholaisia oli jonkin verran toisella laidalla peltoa, johtunee vieressä olevasta pihapiiristä, jossa on paljon tuomia, pihlajia ym. lehtipuita.

Silmäys muille lohkoille 19.7

Syysrypsiä on kylvetty myös multaiselle hietasavelle Anniinan aluskasviksi. Anniina on kasvanut hyvin ja lohko on suhteellisen puhdas rikkakasveista. Alunperin lohkolta lähdettiin hakemaan hyvää satoa ja tiheys onkin lähellä 700 kpl neliöllä. Rikkaäestyksellä sitten yritettiin hiukan harventaa, kun päätettiin kokeilla syysrypsiä aluskasvina. Paikoitellen harvennus onnistui.

Esikasvina on härkäpapu, eikä näin multaisella lohkolla tarvita välttämättä täydennyslannoitusta. Ruostetta on jonkin verran tullut, mitä ei ollut vielä Kruunulla havaittavissa.

669 kg/ha Viljoa saanut koeruutu

Lehtivihreämittauksessa lukemaksi tuli 44. Tulos on linjassa muilla koepaikoilla saatujen mittausten suhteen. Se mikä tulee olemaan sitten ero satotasossa selviää puintien jälkeen.

417 kg/ha saanut koeruutu

Lehtivihreämittauksessa spad tulos oli 40,4. Kasvusto näyttää ihan hyvältä, epätasainen orastuminen hiukan näkyy kasvustossa. Ohdakkeita ja valvattia on siellä täällä. Pellon saisi puhtaaksi kitkemällä, mutta en ole harrastanut kitkemistä, vaan torjunut syksyn kultivoinnilla ja lopettamalla nurmet kultivoimalla ennen kyntöä.

Härkäpapu on hyvä esikasvi

Härkäpapu on hyvä esikasvi. Paikoitellen eroa lannoitettuihin ruutuihin on vaikea silmällä havaita. Lehtivihreämittauksissa ero on kuitenkin nähtävissä. Märemmissä kohtiin nollaruutua spad lukema on alle 30, kun taas kivemmissa kohtiin 38,4. Täydennyslannoituksen vaikutus on havaittavissa selvästi rakenteeltaan heikoissa kohdin peltoa, onhan juuristo siellä pienin ja siemenen lähellä olevalla lannoitteella voidaan vähän auttaa ravinteiden saantia.

Syysrypsi kärsii liiasta varjostuksesta

Tiheämmässä kasvustossa varjostus on liian suurta ja rypsi kärsii valon puutteesta. Ajatus rypsin kylvämisestä tuli vasta viljan kylvön jälkeen, joten asiaa ei voitu huomioida silloin. Lähtökohtana lohkolla oli tavoitella hyvää hehtaarisatoa ja verrata Viljon lannoitusvaikutusta. Satoennuste lupaa yli 4 tn/ha satoa. Yleensä satoennusteet näyttää luomulla vähän liian suurta tulosta, voima on loppunut vähän kesken. Saa nähdä mitä Viljolla saadaan aikaan.

Syysrypsi ei ole haitannut viljan kasvua

Syysrypsi on säilynyt kasvustossa. Heikommassa kasvustossa, missä valoa riittää paremmin, niin taimet vaikuttavat hyvä vointisilta. Jonkin verran näkyy syömäjälkiä lehdissä.

17.7 Pellonpiennartilaisuus

Pellonpiennartilaisuus on hyvä paikka tutustua käytännössä kasvustoihin. Tänä iltana ovat paikalliset luomu- ja tavanomaiset viljelijät tulossa katsomaan kasvustoja. Kyltit auttavat huomaamaan mistä oikein on kyse.

27.6 Kasvusto

Lannoitusvaikutus alkaa erottumaan selvästi. Kuvassa 0-ruutu vasemmalla ja 53,3 Kg/ha Nkok lannoitettu ruutu oikealla.

Varjostuksella on tarkoitus pitää rypsi aluskasvina

Kuivakausi heti kylvön jälkeen olisi ollut parempi, vilja olisi saanut pitemmän etumatkan kilpailussa elintilasta. Kokeen tässä vaiheessa voi vain toivoa varjostuksen riittävän pitämään syysrypsin aluskasvina.

Syysrypsi taimettunut 22.6

Kylvön jälkeinen sade ja lämpimät ilmat sai rypsin itämään nopeasti.

22.6 lehtivihreämittaustulos koeruuduista: 35,6 - 42,2 - 44,2

Sateet ovat sattuneet edelleen kohdalle, juhannuksena satoi vettä 9 mm . Kaikkiaan on satanut n. 70 mm vettä kylvöjen jälkeen. Kasvustosta alkaa näkyä nollaruudut vaaleimpina ja raitoja on tullut myös kylvökoneen syöttöhäiriöiden myötä pariin kohtaan lannoitusruutuihinkin.

Kasvusto on edennyt kehitysvaiheeseen 38 ja lehtivihreämittauksessa erot alkavat näkyä eri lannoiteruuduissa: 35,6 - 42,2 - 44,2. Tavoitearvo on 38-42 eli typpilisä näyttää olleen lohkolle sopiva.

Jatko saisi olla kuitenkin kuivempaa, ettei tarvitse ruveta jännittämään lakoutumisen riskiä. Kasvusto on paikotellen turhankin tiheää.

Lehtivihreämittaus 17.6

Lehtivihreämittaus ei tässä kehitysvaiheessa (25-30) vielä osoittanut luotettavia eroja eri lannoitusten välillä. Esikasvina ollut härkäpapu tasaa tuloksia ja lannoiterakeet eivät ole vielä vaikuttaneet merkittävästi lehtivihreäpitoisuuteen.

Nolla ruutujen arvot oli 32,4 ja 34,1
33 kok. N/ha saanut ruutu = 36,3
53 kok. N/ha saanut ruutu = 37,3

Tavoitearvo olisi 38-42 kevätvehnän kehitysvaiheessa 37-41. Nyt seurataan missä vaiheessa erot tulee selvemmin näkyviin kasvustossa. Pellossa on kyllä silmällä havaittavissa läikittäisiä sävyeroja, erot eivät vielä tässä vaiheessa ole pelkästään lannoituksesta johtuvia, vaan epätasainen orastuminen näkyy oraiden kehityksessä.

18 mm vesisade heti kylvön jälkeen

Syysrypsiä kylvettiin 11 ha viljan aluskasviksi. Siemen määränä oli 9,5 kg/ha. Siemen määrää olisi varmaan pitänyt osalle alaa pienentää vertailun vuoksi. Katsotaan mitä syksyllä pellosta löytyy, ajatuksena on tarvittaessa harventaa kasvustoa, jos se on liian tiheä.

Jos kylvön jälkeen olisi ollut kuivakausi,niin taimettuminen olisi siirtynyt lähemmäksi oikeaa kylvöaikaa. Nyt heti kylvön jälkeen tullut kunnon sade varmistaa taimettumisen heti kylvön jälkeen.

Toinen rikkaäestys ja syysrypsin kylvö 14.6

Sateet olivat idättäneet siemenrikkoja lisää, joten uusi rikkaäestys oli ajankohtainen. Optimi aika olisi ollut pari päivää aiemmin, mutta sateet piti pellon märkänä.

Ennusteet lupailivat sadetta tulevalle viikollekin, mikä ei ole rikkaäestyksen kannalta paras mahdollinen olosuhde. Rikkaäestykselle olisi eduksi jos äestyksen jälkeen olisi pieni poutajakso, jolloin rikat varmasti kuivuisivat, eikä uusia itäisi tilalle.

Syysrypsiä aluskasviksi

Kokeiluhalu pääsi yllättämään. Kankaisten Öljykasvit oy:n pellonpiennartilaisuudessa Pusulassa tutustuttiin syysrypsiin. Siellä kypsyi ajatus kokeilla syysrypsin kylvöä aluskasviksi.

Niinpä lohkolle tarkoitettu kerääjäkasviseos vaihtui syysrypsiksi. Tarkoituksena on, että vilja varjostaa rypsiä niin paljon, että kehitys hidastuu ja rypsi alkaa vahvistua vasta viljanpuinnin jälkeen.

Rypsin kylvöllä oraaseen toivon edesauttavan sitä, että rypsi ei kasva liikaa, jotta se haittaisi viljan korjuuta. Syksyllä sitten näemme miten käy.

Sateet teki hyvää oraille

Sateet ovat sattuneet mukavasti kohdalle. Viikolla 24 oli useita sadepäiviä ja vettä tuli kaikkiaan 19 mm.

Rikkaäestyksen ajankohta

Rikkaäestys olisi hyvä saada tehtyä silloin kun rikat ovat parin sentin mittaisia. Noin kahteen senttiin tehty rikkaäestys nostaa rikat juurineen pintaan kuivumaan.

Rikkaäestyksen takia kylvötiheyttä lisätään noin 5-10 %, jolloin rikkatilanteesta ja maalajista riippuen voidaan tehdä tarvittaessa myös rajumpi käsittely. Rikkaäkeessä voidaan säätää työsyvyyttä ja piikkikulmaa.

Rikkaäestys on myös muokkaus, joka ilmastaa maata ja lisää sen biologista aktiivisuutta. Sen seurauksena kasvin käyttöön vapautuu lisää typpeä.

Rikkaäestys 2.6

Vaikka kuivuus vähensi siemenrikkojen kasvua, niin paikoitellen ne alkoivat nostaa päätään esiin.

Tavoitteena on tehdä toinen rikkaäestys vielä parin viikon päästä. Rikkaäkeen päällä näkyy heinänsiemenen kylvölaite. Viimeisessä rikkaäestyksessä kylvetään lohkolle aluskasvi.

Rikkaäkeestä saa parhaimman hyödyn silloin kun sillä voidaan äestää kaikki viljalohkot ja nurmen siemenet kylvetään vasta viimeisen rikkaäestyksen yhteydessä. Tällöin aluskasvit eivät kasva liian pitkäksi syksyllä ennen puintia ja nurmen taimet välttyvät alkukesän poutajaksoilta.

Orastuminen 20.5

24.5 orasrivit erottuivat selvästi. Orastuminen oli hidasta kylmien säiden vuoksi. Lisäksi kuivuus aiheutti jonkin verran epätasaisuutta lohkolla.

Valittu kasvulohko kuivuu keväällä epätasaisesti. Lohkolle tehtiin tasausäestys 3.5 ja sen annettiin tasaantua5 päivää, jotta kylvömuokkaus saatiin tehtyä joka paikasta riittävän syvään. Heti kylvön jälkeen lohkolle satoi kevyesti n. 5 mm vettä.

Havaintokoe lannoitusvaikutuksesta

Rakeisen lihaluujauhon lannoitusvaikutusta haluttiin selvittää lannoituskokeella. Kasviksi valittiin kevätvehnä, jotta saataisiin tietoa lannoituksen vaikutuksesta sekä satotasoon sekä vehnän valkuaispitoisuuteen. Lajikkeeksi valittiin Kruunu, jolla valkuainen jää helposti alhaiseksi.

8.5 lohkolle kylvettiin Kruunu kevätvehnä. Esikasvina lohkolla oli härkäpapu. Havaintokokeessa lannoitus tehtiin Viljolla kolmella eri kokonaistypen lannoitusmäärällä: 0 kg/ha, 33 kg/ha ja 53 kg/ha.

Jauhe vähentää rakeen juoksevuutta

2008 toimituksissa ilmeni tuotteen laadussa vaihtelua ja joissakin säkeissä oli mukana jauheista lannoitetta, joka aiheutti holvaantumista.

Kokeilu kumminkin osoitti Viljo Perusrakeen soveltuvan levitettäväksi kylvölannoittimella. Maksimi syöttömäärä vaihtelee konemerkeittäin ja lisää tietoa tarvitaan erimerkkisistä koneista.

Jatkossa olisi rakeiden puhtauteen kiinnitettävä lisää huomiota, rakeiden seassa oleva jauhe aiheuttaa holvaantumista, jolloin rakeen juoksevuus heikkenee.

Viljo Perusrakeen levitys kylvölannoittimella

Viljo perusrae 8-5-1 toimitettiin tilalle suursäkissä. Kylvölannoittimen täyttö onnistuu perinteisillä keinoilla. Perusrae on tehty pelletöimällä ja rakeen juoksevuus on riittävä kylvölannoittimeen.

Tilalla käytössä olleessa kylvölannoittimessa suurimmaksi syöttömääräksi saatiin 668 kg/ha. Luomutilalle saavutettu syöttömäärä on yleensä riittävä, mutta tavanomaisilla tiloilla tarve voi olla suurempikin.

Havaintolohkon tiedot

HAVAINTOKOE, VILJO 8-5-1 PERUSRAE

Kevätvehnä (Kruunu)

Peltolohkon nimi: Harjula

Pinta-ala: 4,28 ha

Kylvömuokkaus: 2x joustopiikkiäes 7.5.2008

Kylvöpäivä: 8.5.2008

Kylvömäärä: 280 kg/ha

Lannoitus: Viljo perusrae 8-5-1

Havaintokoe tehdään kolmella eri typpitasolla:

0 kg N/ha,

33,3 kg N/ha

53,5 kg N/ha

Viljavuustiedot:

HietaSavi, Runsasmultava (rm). pH: 6,6 Hyvä, Fosfori: 8,1 Tyydyttävä, Kalium: 154 välttävä, Calsium: 3200 korkea, Magnesium: 397, Tyydyttävä

Viljelyhistoria:

2007 Härkäpapu, sato 3000 kg/ha,

2006 kevätvehnä, sato 3000 kg/ha,

2004-2005 säilörehu